Kuusi innokasta CMAS One Star -kurssilaista ja kuusi kerhon sukeltajaa lähti aurinkoisena lauantaina matkaan kohti Merenkurkun saaristoa. Kerhon puheenjohtaja pitää huolen omistaan ja kävi saattamassa kerhon seurueen matkaa ja toi samalla matkaevääksi raparperipiirakan mikä maistui kahvin kanssa samalla Stean ajellessa kohti viikonlopun ensimmäistä kohdetta. Matkalla ensimmäiseen kohteeseen kävimme läpi turvallisuusasiat (mm.hätätilanteessa toimiminen ja hapenantolaite), kompressorin käytön ja muita käytännön asioita tukialuksella.
Ensimmäinen sukellus oli s/s Vestkustenilla ja kurssilaiset saivat ensikosketuksen hylkysukellukseen. Vaikka meidän hylyt Merenkurkussa eivät ole kovinkaan ehjiä, niin monet niistä tarjoaa kuitenkin hienon sukelluselämyksen, jolla on historiaa ja tarinaa takana. Pienen tauon ja ruokailun jälkeen teimme vielä toisen sukelluksen samassa kohteessa. Nyt olivat kaikki päässet ensijännityksestä. Tässä vaiheessa yksi sukeltaja joutui kirjurin tehtäviin loppu viikonlopuksi varusterikon vuoksi.
Koska sunnuntaille oli luvattu hieman navakampaa tuulta halusimme lauantaina sukeltaa vielä kolmannen kerran, ja siirryimme hyllylle, jota kutsumme “Ranskalaiseksi” (tämän hylyn oikeaa nimeä ei tiedetä). Tämä on hyvä kohde päivän kolmannelle sukellukselle, kun syvyyttä ei ole niin paljoa(n.6-9m). Näkyvyys lauantain sukelluksilla oli kohtalainen ja kaikkien sukelukset onnistuivat hienosti. Tämän jälkeen nokka suunnattiin kohti Rönnskäriä. Otimme laituripaikan ns. valtion laiturilta, koska vesi oli niin matalalla ja omaan laituriin pääseminen oli haastavaa. Osa kävi kiertelemässä saarta ja sen jälkeen kurssilaiset “kastettiin” sukeltajiksi perinteisin menoin. He olivat siis lauantaina suorittaneet CMAS One Star -kurssin viimeiset kurssin sukellukset ja ovat nyt sukeltajia. Ennen nukkumaanmenoa saunoimme, grillasimme ja vaihdoimme kuulumisia muiden veneilijöiden kanssa. Osa majoittui Steaan ja osa vuokrasi Aurinkoreitin kautta yhteisen tuvan.
Sunnuntaiaamuna tuulet yltyivät ja olimme sopineet hieman myöhäisemmän ajan lähdölle. Osa oli jo aamupuuronsa syönyt ja juonut kahvia kupin, jos kaksi…osaa seurueesta ruvettiin jo odottelemaan ja viimein heitä jo mentiin huhuilemaan lähtöön. Kävikin ilmi, että he “elivät ruotsin aikaa”, kun kännykän liittymä oli heittänyt heidät tuntia myöhempään aikaan. Nooo…tästä lähtien on suotavaa muistuttaa matkustajille, että meidän lähtöajat ovat aina paikallista aikaa. Kun kaikki olivat tukialuksella lähdimme vielä viikonlopun viimeiseen sukellukseen tuulia suojaan Aallottaren hyllylle. Näkyvyys oli juuri tuulen takia sunnuntaina hieman huono, mutta sukellukset onnistui hyvin.
Matka kotisatamaan taittui aaltoja luovien. Tukialuksen siivous saatiin suoritettua sisäsaariston tultaessa ja sen jälkeen jäljellä oli enää septitankin tyhjennys sekä makeanveden tankin täyttö. Sundin laituriin tullessa tukialukselta poistu 12 sukeltajaa ja Stea jäi odottaamaan seuraavaa seikkailua.
Jo ensi viikonloppuna on seuraava reissu tiedossa, joten reissuun mukaan vaan!
Nimi | Sukelluskerrat | Sukellusaika |
Teemu Holma | 4 | 1h 46min |
Sarah Väre | 4 | 1h 46min |
Harri Manninen | 4 | 1h 43min |
Stefan Storm | 4 | 1h 44min |
Vesa Mylläri | 4 | 1h 42min |
Marika Puutio | 4 | 1h 42min |
Jari Saarnisto | 4 | 2h 6min |
Otso Storm | 4 | 2h 0min |
Taina Majaniemi | 1 | 26min |
Niklas Roos | 4 | 1h 49min |
Paula Mylläri | 4 | 1h 57 min |
Teemu Annala | 4 | 1h 57min |
Sukellusvanhin: Vesa Mylläri/Harri Manninen
Teksti: Paula Mylläri
Kuvat: Paula ja Taina
Video: Harri